Lappeenrannan Ruoholammella rakennetaan hulevesikosteikkoa. Lappeen koulun läheisyyteen toteutettavan kosteikon rakennustöitä tehdään heinä-elokuun aikana.
Tällä hetkellä alueella kaivetaan kosteikon läntisen alueen vesialueita sekä muodostetaan saaria, vedenalaisia penkereitä ja huoltopenger kosteikon laitaan. Töiden on arvioitu valmistuvan tämän viikon (29) aikana.
Lappeenrannan alueen kestävän matkailun tiekartta on julkaistu. Ensimmäistä kertaa laaditussa tiekartassa tunnistetaan Lappeenrannan seudun matkailun suurimmat kestävyyshaasteet ja asetetaan yhteinen pitkän tähtäimen päämäärä niihin vastaamiseksi.
Lappeenrannan kaupungin kestävän matkailun strategian tavoitteena on puolittaa matkailijoiden nykyinen hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä ja kasvattaa hiilinieluja lisäämällä kaupunkivihreää.
Lappeenrannan kaupunki innostaa asukkaita perustamaan luontopihoja omille pihoilleen. Luontopihalla tarkoitetaan sellaista pihaa, jossa luonnolle annetaan tilaa ruohonleikkurin ja kemiallisten torjunta-aineiden sijaan.
Luontopihalla käytetään kotimaisia perinne- ja luonnonkasveja, torjutaan haitallisia vieraslajeja, eikä käytetä kemiallisia lannoitteita, kertoo ympäristötarkastaja Taina Lahtela.
👉 Lue uutiskirje: https://tinyurl.com/ym9bh6xk
👉 Tilaa uutiskirje sähköpostiisi: https://bit.ly/37NRkcO
Kesäkuun uutiskirjeessä aiheina:
Uutiset:
✅ Aurelialla uusi toimitusjohtaja, tyytyväisiä työntekijöitä ja turbiinitoimitus Taiwaniin
✅ OP:n kestävät rahoitusratkaisut pk-yrityksille ja taloyhtiöille
Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen kirjoittama kolumni Kuntalehteen.
"Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen ovat niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoiden agendalla. Ilmastotoimet etenevätkin monella sektorilla. Mitä kunta oikeasti pystyy tekemään, jotta sen oma alue on hiilineutraali? Kohtaavatko haaveet ja realismi?
Ruoholammen vesiensuojeluhanke etenee vesiensuojelurakenteiden suunnittelusta ja ojavesiseurannasta kohti toteutusta. Lions club on mukana avustamassa talkoovoimin.
Ruoholammen alueelle perustetaan vuoden 2023 aikana hulevesikosteikko ja vesiensuojelurakenteita. Työ on siirtynyt suunnittelupöydältä toteutusvaiheeseen. Toukokuussa käytännön työt käynnistyivät 2-tasouoman reuna-alueen alustavalla raivauksella ja rankanippujen tekemisessä hyödynnettävän puumateriaalin käsittelyllä.
JOUTSENON OPISTO PYRKII SISĂ„LLYTTĂ„MĂ„Ă„N YK:N KESTĂ„VĂ„N KEHITYKSEN TAVOITTEET JOKAISELLE TOIMINTANSA OSA-ALUEELLE. YKSI KONKREETTINEN ASKEL KOHTI TAVOITTEITA ON SIIRTYMINEN FOSSIILISESTA MAAKAASULĂ„MMITYKSESTĂ„ UUSIUTUVAAN BIOLĂ„MPĂ–Ă–N.
KAIVOSTEOLLISUUS ON POIKKEUKSELLISEN HUOMION KESKIPISTEENĂ„ VIHREĂ„N SIIRTYMĂ„N VAATIMIEN METALLIEN, KUTEN KOBOLTIN, NIKKELIN JA LITIUMIN, RĂ„JĂ„HDYSMĂ„ISESTI KASVAVAN TARPEEN MYĂ–TĂ„. SAMALLA LISĂ„Ă„NTYVĂ„T MYĂ–S KAIVOSTOIMINNAN AIHEUTTAMAT YMPĂ„RISTĂ–VAIKUTUKSET. RATKAISUJA KESTĂ„VĂ„Ă„N KAIVOSTOIMINTAAN ETSII JA KEHITTĂ„Ă„ METSO (AIEMMIN METSO OUTOTEC), JOKA TARJOAA PROSESSITEKNOLOGIAA SEKĂ„ LAITTEITA JA PALVELUJA MINERAALI-, METALLI- JA KIVENMURSKAUSTEOLLISUUDEN ALOILLE KAIKKIALLA MAAILMASSA.
Vuoden 2023 alkupuolella perustetun Suomen Vetylaakso ry:n tavoitteena on uusiutuvan energiantuotannon ja vetytalouden edistäminen. Vetyalan verkoston rakentamisen idea on otettu innostuneesti vastaan Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson-Loviisan seudun kunnissa, yrityksissä ja kehitysyhtiöissä. Yhdistykseen on heti sen perustamisvaiheessa liittynyt 30 jäsentä, joista 17 yrityksiä.
Lappeenrannan ja Imatran kaupungit hakevat LUT-yliopiston avustuksella keinoja vauhdittaa uusiutuvan energian
ja vetytalouden investointeja Etelä-Karjalaan.
