Vuonna 1996 perustettu IT-ohjelmisto ja –projektitalo on kehittänyt sähkökaupan toiminnanohjausjärjestelmäänsä jo vuodesta 2008. Tietokoura Oy:n toimitusjohtaja Jorma Laukkasen mukaan massiivinen kehitystyö alkoi viitisen vuotta sitten, mikä näkyy suoraan yrityksen liikevaihdossa.
– Vuosittainen myyntimme on kasvanut keskimäärin 25 % viimeisen viiden vuoden ajan ja nykyisin selvästi yli puolet liikevaihdostamme tulee sähkökaupan ratkaisuista.
Ilmakehän hiilidioksidista valmistetuista polttoaineista voi tulla tuuli- ja aurinkovoiman energiavarastoja. Niillä voi myös korvata fossiilisista lähteistä saatavia polttoaineita.
Suomessa tutkitaan ilmakehän hiilidioksidin talteenottoa ja muuttamista tutuiksi polttoaineiksi, kuten esimerkiksi synteettiseksi maakaasuksi tai liikennepolttoaineiksi.
Lappeenrannan kaupunki osallistuu WWF:n organisoimaan Earth Hour -tapahtumaan edellisvuosien tapaan. Earth Hour on maailmanlaajuinen vuosittainen kampanja, jossa ihmiset ympäri maapalloa sammuttavat valonsa tunniksi samana päivänä. Tänä vuonna valot sammutetaan lauantaina 19.3. kello 20.30–21.30.
Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi haastavat kaikki kaupungin yritykset, yhteisöt ja kuntalaiset mukaan kampanjaan.
Lappeenranta on selviytynyt finaaliin WWF:n kansainvälisessä Earth Hour City Challenge -kilpailussa, jossa kannustetaan kaupunkeja ilmastonmuutosta ehkäisevään työhön. Jo kuudetta kertaa järjestettävä kilpailu mittaa kaupunkien valmiutta vähentää kasvihuonekaasupäästöjään esimerkiksi energiantuotannossa, liikenteessä sekä ruokavalinnoissa. Viimeksi Lappeenranta oli kisan finaalissa vuonna 2014.
WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailussa viikon 23 teemana on rakentaminen.
Lappeenrannan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta jo 38 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että päästövähennystavoite on saavutettu etuajassa. Kaupunginvaltuuston 28.9.2009 hyväksymässä Lappeenrannan ilmasto-ohjelmassa tavoitteeksi asetettiin, että Lappeenranta vähentää alueensa kasvihuonepäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Vuoden 2015 elokuussa ravinnepitoisuudet olivat alentuneet edellisvuoden loppukesän tilanteeseen verrattuna jonkun verran ja myös happipitoisuudet ovat hyvällä tasolla. Tulokset ovat alustavia, mutta lupaavia.
”Vuosien välillä voi olla suuriakin vaihteluja, yhden vuoden tulosten perusteella ei vielä voida tehdä suuria johtopäätöksiä, mutta suunta on oikea ja tulokset rohkaisevia” sanoo projektikoordinaattori Raija Aura.
Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg ja kaupunginsihteeri Juha Willberg ovat virkatyössään mukana laatimassa Etelä-Karjalan kuntien ilmasto-ohjelmaa. Molemmat ovat olleet myös valmistelemassa Lappeenrannan liittymistä Hinku-verkostoon sekä Resurssiviisaisiin kaupunkeihin.
Virkatyönsä lisäksi Willbergit haluavat yksityishenkilöinäkin hillitä ilmastonmuutosta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä Lappeenrannassa.
Lappeenrannan ensimmäinen askel ilmastopäästöjen vähentämiseksi oli huikean pitkä harppaus, joka loikattiin kaukolämmön tuotannossa vuonna 2010: Tuolloin Mertaniemen maakaasuvoimala korvattiin Kaukaan puuperäistä polttoainetta käyttävällä biovoimalalla. Tuloksena kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vähenivät muutamassa vuodessa enemmän kuin puolet.
Lappeenrannan kaupungin toukokuussa 2014 nettikyselynä toteuttamaan kulkutapakyselyyn vastasi kaikkiaan 442 kaupunkilaista. 85 prosenttia vastaajista oli työikäisiä, iältään 26‒62-vuotiaita. Tutkimustulosten perusteella puolet alle 20 kilometrin matkoista taitetaan Lappeenrannassa joko pyörällä tai kävellen. Pyöräilyn osuus on poikkeuksellisen suuri ja henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus tavallista pienempi verrattuna muihin yhtä suuriin kaupunkeihin.