Lappeenrannan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta jo 38 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että päästövähennystavoite on saavutettu etuajassa. Kaupunginvaltuuston 28.9.2009 hyväksymässä Lappeenrannan ilmasto-ohjelmassa tavoitteeksi asetettiin, että Lappeenranta vähentää alueensa kasvihuonepäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Vuoden 2015 elokuussa ravinnepitoisuudet olivat alentuneet edellisvuoden loppukesän tilanteeseen verrattuna jonkun verran ja myös happipitoisuudet ovat hyvällä tasolla. Tulokset ovat alustavia, mutta lupaavia.
”Vuosien välillä voi olla suuriakin vaihteluja, yhden vuoden tulosten perusteella ei vielä voida tehdä suuria johtopäätöksiä, mutta suunta on oikea ja tulokset rohkaisevia” sanoo projektikoordinaattori Raija Aura.
Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg ja kaupunginsihteeri Juha Willberg ovat virkatyössään mukana laatimassa Etelä-Karjalan kuntien ilmasto-ohjelmaa. Molemmat ovat olleet myös valmistelemassa Lappeenrannan liittymistä Hinku-verkostoon sekä Resurssiviisaisiin kaupunkeihin.
Virkatyönsä lisäksi Willbergit haluavat yksityishenkilöinäkin hillitä ilmastonmuutosta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä Lappeenrannassa.
Lappeenrannan ensimmäinen askel ilmastopäästöjen vähentämiseksi oli huikean pitkä harppaus, joka loikattiin kaukolämmön tuotannossa vuonna 2010: Tuolloin Mertaniemen maakaasuvoimala korvattiin Kaukaan puuperäistä polttoainetta käyttävällä biovoimalalla. Tuloksena kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vähenivät muutamassa vuodessa enemmän kuin puolet.
Lappeenrannan kaupungin toukokuussa 2014 nettikyselynä toteuttamaan kulkutapakyselyyn vastasi kaikkiaan 442 kaupunkilaista. 85 prosenttia vastaajista oli työikäisiä, iältään 26‒62-vuotiaita. Tutkimustulosten perusteella puolet alle 20 kilometrin matkoista taitetaan Lappeenrannassa joko pyörällä tai kävellen. Pyöräilyn osuus on poikkeuksellisen suuri ja henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus tavallista pienempi verrattuna muihin yhtä suuriin kaupunkeihin.
Lappeenrannan paikallisliikenne kasvatti kesäkuussa suosiotaan 14,9 prosentilla ja heinäkuussa 15,2 prosentilla. Molempina kuukausina matkoja tehtiin reilut 8300 matkaa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Nouseva suunta alkoi jo toukokuussa, jolloin paikallisliikenteen kokonaiskäyttö lisääntyi 4,5 prosentilla.
Kaupungin liikenneinsinööri Birgitta Nakari pitää bussimatkojen suosion kasvua yllättävän hyvänä.
Lappeenrannan seudun pyöräilyreitit saivat kiitosta Yle Uutisten kesäkuussa tekemässä kyselyssä, jossa etsittiin Suomen kauneimpia pyöräilyreittejä. Noin kolmenkymmenen vastauksen joukosta Yle Uutiset nosti Lappeenrannasta lähtevän niin sanotun Vehkataipaleen pumppuaseman lenkin viiden Suomen kauneimman joukkoon.
Lappeenrannan kaupunki on käynnistänyt tavoitteellisen ohjelman pyöräilyn edistämiseksi. Keskeistä ohjelmassa on yhtenäisen ja laadukkaan pyöräilyverkoston kehittäminen kaupungin alueelle. Pyöräilyä halutaan lisätä sekä työmatkaliikenteessä että vapaa-ajan liikuntamuotona. Toiveeksi on asetettu, että Lappeenranta olisi vuoden 2015 pyöräilykaupunki.
Bussilla liikkuminen Lappeenrannan keskustaajaman alueella halpenee ja muuttuu entistä sujuvammaksi toukokuun alusta alkaen. Kertalipun hinta laskee kolmeen euroon ja lastenlipun hinta puoleentoista euroon. Kertalippuun sekä sarjakortteihin sisältyy tunnin mittainen vaihto-oikeus. Sekä opiskelijat että ikäihmiset saavat sarjakortteihin helpotuksia.
Kaupungin liikenneinsinööri Birgitta Nakari kertoo, että uudistusten tavoitteena on edistää joukkoliikenteen käyttöä ja lisätä matkustusta muinakin kuin ruuhka-aikoina.
Lappeenrannan kaupunki liittyy hiilineutraalien kuntien verkostoon eli HINKU-kuntiin. Kaupunginvaltuusto päätti liittymisestä 31.3.2014. Samalla sitouduttiin vähentämään Lappeenrannan alueen kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.