On kaunis, aurinkoinen maaliskuun aamu ja edessä aukeaa karibiansininen, kimaltava laguuni. Nyt ei kuitenkaan olla Karibialla vaan Lappeenrannassa, Nordkalkin laskeutusaltaiden paluuvesipumppaamolla, josta otetaan prosessivesi takaisin kiertoon rikastamoille. Laskeutusaltaille päätyy myös Nordkalkin laitoksen rikastusprosessin sivuvirtana rikastushiekkaa, jonka hyötykäyttö on tähän asti ollut melko vähäistä. Sen tämänhetkiset käyttökohteet vaihtelevat maanparannusaineesta maanrakennusaineeseen ja peltojen kalkitukseen.
Nyt rikastushiekalle ollaan kuitenkin etsimässä aivan uutta, innovatiivista käyttökohdetta. Meneillään olevassa, osittain Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa UIA (Urban Innovation Action) -projektissa, kehitetään kestävän kehityksen periaatteita noudattavaa, vähähiilistä, 3D-printattavaa betonin kaltaista materiaalia rakennusteollisuuteen. Tässä uudessa geopolymeerikomposiitissa, joka on teollisuuden sivuvirroista koostuvaa materiaalia, käytetään yhtenä raaka-aineena rikastushiekkaa. Geopolymeerikomposiittia voidaan vahvistaa mm. metsäteollisuuden biopohjaisilla kuiduilla, koska kaivosteollisuuden lisäksi myös Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden yrityksiä on mukana kehittämässä uutta materiaalia. Yhteistyössä paikallisten opetuslaitosten ja yritysten kanssa pyritään myös vapauttamaan rakentamisen muotokieli, luomaan kaarevia muotoja ilman valumuotteja hyödyntäen 3D-printtaustekniikkaa.
Geopolymeerin etuja on sen pitkä elinkaari ja se, että se voidaan turvallisesti kierrättää. 3D-printtaustekniikalla voitaisiin luoda esteettistä silmää miellyttäviä meluvalleja, puistonpenkkejä tai skeittiramppeja. Ja kuka tietää, tulevaisuudessa jopa printata geopolymeerikomposiittitalo suoraan tontille mobiiliprintterillä?
Nordkalkin Lappeenrannan tuotantolaitoksella tuotetaan kalsiitti- ja wollastoniittirikastetta, jonka sivutuotteena syntyy rikastushiekkaa vuosittain noin 140 000 tonnia. Geopolymeerin raaka-ainetta olisi siis riittämiin, jos uusi tuote saadaan markkinoille. Yhtä tärkeää on printtaustekniikan kehittäminen tulevaisuuden sovelluksiin, jotta samaa teknologiaa voitaisiin hyödyntää niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Vähähiilinen, geopolymeerikomposiitista 3D-printtaamalla valmistettu omakotitalo Mumbaissa tai futuristinen skeittipuisto keskellä Central Parkia New Yorkissa? Tai kukapa ei haluaisi istuskella kesällä Lappeenrannan satamassa 3D-printatulla norppapenkillä ja nuuhkia Saimaan tuulia?
Hanna Kukkula
Development Engineer
Nordkalk
Comments