Lappeennannan kaupunki ja haitallisia vieraskasveja torjuva VieKas-hanke kannustavat asukkaita muun muassa jättipalsamin torjuntaan sekä omilta tonteilta että kaupungin mailta. Kesän aikana järjestetään lukuisia jättipalsamin kitkentätalkoita eri puolilla kaupunkia.
Kesän tullen luonnon monimuotoisuus näkyy entistä selvemmin. Lämpö ja valo auttavat myös – ikävä kyllä - haitallisia vieraskasveja leviämään ja kukoistamaan.
- Haitalliset vieraskasvit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, sanoo VieKas-hankkeen aluekoordinaattori Jari Kiljunen.
- Osa haitallisista vieraslajeista aiheuttaa niin merkittävää vahinkoa luonnolle, että niitä on syytä hävittää määrätietoisesti.
Haitallisia kasveja on jo pitkään hävitetty talkoilla, ja tänä kesänä niiden lisäksi on mahdollista osallistua myös soolotalkoisiin.
- Soolotalkoisiin voi osallistua omalla pihalla, puutarhapalstalla ja muilla paikoilla, mutta täytyy muistaa, että siihen tarvitaan maanomistajan lupa, Kiljunen sanoo.
- Netistä löytyy myös lista kohteista , jotka kunta on listannut: Lappeenrannassa tällaisia paikkoja on kymmenkunta ja niissä keskitytään nimenomaan jättipalsamin hävittämiseen.
Kaupunki lisää resursseja kesäksi
Talkoiden lisäksi jättipalsameita ja jättiputkia torjutaan kaupungin omin voimin.
- Meillä on kesällä useampi henkilö, jotka päätöikseen torjuvat haitallisia vieraslajeja siimaleikkurein, kertoo kaupungin ympäristötarkastaja Taina Lahtela.
- Jättiputkea torjutaan myös kasvintorjunta-ainein, hän jatkaa. Ne voivat ihokosketuksessa aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita.
Lappeenrannassa on lisäksi jättipalsamin keruukehikoita, joihin kaupunkilaiset voivat kerätä haitallista jättipalsamia. Keruukehikot sijaitsevat Karhuvuoren Viljapuistossa, Harapaisten urheilukentän vieressä ja Sammonlahden uimarannan läheisyydessä. Lisäksi Tirilään on suunniteltu yksi keruukehikko, joka asennetaan kesän aikana.
- Tavoitteenamme on, että jättipalsamin keruukehikko madaltaisi kynnystä asukkaiden omatoimikitkentään, Lahtela sanoo.
- Toivomme myös, ettei jättipalsamia tarvitsisi viedä jätteenkäsittelylaitokselle, mikä on kallista ja työlästä sekä kaupungille että asukkaille.
Kehikkoon voi viedä jättipalsamia myös silloin, kun siemenkodat ovat pulleita eli siemenet ovat kypsyneet – tällöin mieluiten säkissä kuljettaen, jotta siemeniä ei putoile uusiin paikkoihin. Kehikot on sijoitettu paikoille, joissa kasvaa joka tapauksessa jättipalsamia.
- Jos siemeniä päätyy maaperään, ovat versot ensi vuonna kitkettävissä rajatulta alueelta, eikä esiintymä pääse nykyisestään leviämään. Lahtela selittää.
Jättipalsami (Impatiens grandulifera) on haitallinen vieraslaji, joka on uhka Suomen alkuperäiselle lajistolle. Lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.
Jättipalsamin kitkennän talkoopaikat:
ti 8.6. ja pe 9.7. klo 16-19 Sammonlahden uimaranta, Rantaniitynkatuke 9.6. ja ti 13.7.
klo 16-19 Karhuvuoren urheilukenttä, Viistokatu /Karhuvuorenkatu
to 10.6 ja ti 6.7. klo 16-19 Harapaisen urheilukenttä, Katsastajankatu
ti 15.6. klo 16-19 Rakuunamäki, Pumppuhuoneen ranta, Upseeritie
ke 16.6. ja to 8.7. klo 16-19 Hiessilta, Hiessillanoja, Ukonmäenkadun ja Vanhan
Viipurintien risteys
to 17.6. ja ke 7.7. klo 16-19 Tirilä, Kujansuu
ti 22.6. klo 16-19 Myllysaari, Kirkkoherranlahti, Ainonkatu
ke 23.6. klo 16-19 Pallo, junaradan varsi, Huopatehtaankatu
ke 30.6. klo 16-19 Karhuvuori Viljapuisto, Leseenkatu
to 1.7. ja ke 14.7. klo 16-19 Rauha, Rauhan ranta, Vipelentie
Comments