LUT-yliopistossa ei tehdä eroa pienen ja suuren yrittäjän kesken — Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö luo vahvaa elinkeinotoimintaa, josta hyötyy koko maakunta

Itula Oy sai apua Lappeenrannan tekniseltä yliopistolta, kun lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät menivät kaupaksi, mutta sillä ei ollut valmistamiseen tarvittavaa osaamista ja kokemusta.

Yrittäjä Jukka Itkonen ja Itula Oy olivat reilut viisi vuotta sitten vakavan paikan edessä.

Itula oli reilun 20 vuoden ajan tuonut maahan kattolämmityspaneeleita Keski-Euroopasta, mutta isot putki-ja rakennusliikkeet alkoivat markkinoiden vapauduttua yhä enemmän ostaa suoraan valmistajilta, jotka puolestaan alkoivat myös tehdä tuloaan Suomeen. Itulan suurella vaivalla raivaaman kattolämmitys ja -jäähdytyspaneelimarkkinan hedelmät olivat karkaamassa toisiin taskuihin.

— Piti tehdä päätös, osaisimmeko itse valmistaa ja edelleen tuotekehittää tähän saakka maahantuomiamme paneelijärjestelmiä, Itkonen kertoo.

Halua ja tahtoa tuolloin vielä Lappeenrannassa sijainneella yrityksellä kyllä oli.

— Uskoimme, että paneelijärjestelmillä on edessään loistava tulevaisuus. Vahvuutemme oli hyvä markkinatuntemus, ja laskelmiemme mukaan paneeleita olisi mahdollista valmistaa Suomenkin kustannusrakenteella tehokkaasti, jos vaan oppisimme valmistusmenetelmät ja löytäisimme tai kehittäisimme oikeat koneet. Tunsimme siis markkinat, mutta meiltä puuttui kokonaan valmistamisen osaaminen ja kokemus.

Korkeaa LUT-vuorta ei ollutkaan

Yrittäjäkollega mainitsi Itkoselle Lappeenrannan teknillisen yliopiston, josta hän kehotti kysymään apua.

— Itselleni yliopisto oli siihen saakka näyttäytynyt valtavalta vuorelta, jonne Itulan kokoisella yrityksellä ei olisi mitään asiaa. Rohkenin kuitenkin ottaa yhteyttä, kun kollegani antoi professori Juha Variksen yhteystiedot.

Palaverissa Itkosen mielikuva vuoresta muuttui täysin, ja Itulan ongelmat alkoivat näyttää mahdollisuuksilta.

— Yliopistolta löytyi meille diplomityöntekijä, joka linkitti Itulan ja LUTin useilla tuotekehitys- ja koneiden valmistusprojekteilla. Se oli loistava diili: jo kuuden kuukauden jälkeen toimitettiin ensimmäinen Itulan itse valmistama paneeli.

Myynti kasvoi nopeasti, minkä vuoksi tuotantotiloja jouduttiin kasvattamaan.

Itula sijaitsee nykyisin Ruokolahdella, josta se osti heti vapaana olevan Raudus Timberin sahakiinteistöt ja tontin. Koska paneelituotanto vaatii paljon tiloja, Itula vuokrasi viime kesänä myös Ruokolahden kunnalta ja LUTilta vapautuneet Ruokolahden yksikön tilat. Nyt yrityksellä on tiloja ja tonttia kasvaa.

Itulan Liikevaihto on noin kuusi miljoonaa euroa, ja tuotannosta riippuen työntekijöitä on noin 30. Lisäksi se käyttää paljon alihankkijoita tuotannon tehokkuuden ja joustavuuden maksimoimiseksi.

— Olemme rekrytoineet yliopistolta muitakin kuin diplomityöntekijän, joka on meillä edelleen töissä tuotekehityspäällikkönä. Viimeiset kaksi vuotta hän on ollut kaksi päivää yliopistolla jatko-opiskelijana tavoitteenaan väitöskirja, jossa hän tutkii kierrätysmateriaalien käyttöä. Siitä on varmasti hyötyä meillekin tulevaisuudessa, Itkonen uskoo.

Itulalle on tehty myös useita opiskelijoiden loppu- ja harjoitustöitä.

— Olemme olleet ja parasta aikaakin olemme mukana monissa yliopistovetoisissa hankkeissa, jotka parantavat kykyjämme saavuttaa kasvutavoitteemme.

Alueen vahvat yritykset myös LUTin etu

Itulan tapa tehdä yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on esimerkki pk-yrittäjästä lähtevästä yhteistyötarpeesta. Yliopiston ja pk-yritysten yhteistyötä on on parannettu parin viime vuoden ajan yliopiston ja Hämeen Ely-keskuksen LUT-boost-projektissa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuspalvelujohtaja Tanja Grönlundin mukaan tällainen yhteistyö hyödyttää myös yliopistoa.

— On tärkeää, että meidän alueella on vahvaa elinkeinotoimintaa, ja haluamme olla mukana vahvistamassa sitä. Sitä paitsi EU:n ja Business Finlandin hankkeissa, joissa yliopisto on mukana, yritysten mukaan lähteminen on yksi hankkeiden aloittamisen edellytys, Grönlund sanoo.

Itulalle tuli yliopistolta diplomityöntekijä, joka linkitti Itulan ja LUTin useilla tuotekehitys- ja koneiden valmistusprojekteilla.

Pyyntöjä myös yliopistolta yrityksille

Mika Kainusalmi työskentelee LUT-yliopiston Konetekniikan osastolla kehittämispäällikkönä. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka kehittää korvaavia pakkauksia öljypohjaisesta muovista valmistetuille elintarvikepakkauksille.

Materiaalikehityksen ohella tutkimusryhmä keskittyy kuitupohjaisten pakkausten valmistustekniikoiden ja tuoteturvallisuuden kehittämiseen.

Yritysyhteistyö on olennainen osa tutkimusryhmän työtä. Se esimerkiksi pystyy testaamaan yritysten puolesta, miten niiden kehittämät kuitupohjaiset pakkausmateriaalit käytännössä toimivat. Mutta yritysten ja yliopiston väliset yhteistyöpyynnöt kulkevat myös toisinpäin.

— Olemme tutkineet LUTilla pakkaustekniikoita 15 vuotta, ja meille on perustutkimuksen myötä syntynyt innovaatioita, joita yritykset voisivat hyödyntää. Eli myös me etsimme yrityksistä yhteistyökumppaneita, jotka voisivat ottaa käyttöön meidän kehittämiä ratkaisuitamme. Yliopistot eivät missään tapauksessa ole olemassa vain itseään varten, eikä täällä tehtävä tutkimus saa jäädä vain näiden seinien sisälle, Kainusalmi sanoo.

Yrityksellä on ongelma, LUT-yliopistosta löytyy ratkaisu

1. LUT-yliopisto tekee yhteistyötä yritysten kanssa tutkimusaloihinsa, eli tekniikkaan ja kauppatieteisiin liittyvissä ongelmissa. Pienet ja keskisuuret yritykset saattavat herkästi ajatella, ettei yliopisto ole heitä ja heidän kehitystarpeitaan varten. LUT on kuitenkin olemassa aivan kaikenkokoisia yrityksiä varten.

2. Jos yrittäjä ei tiedä, kuka olisi paras asiantuntija oman yrityksen ongelmaan, kannattaa olla yhteydessä LUTin tutkimuspalveluihin/ p. 0400-838 859 tai sähköposti Tanja.Gronlund@lut.fi tai tutkimuspalvelut@lut.fi . Kun ongelma on määritelty, siitä tehdään tutkimus- tai projektisuunnitelma, joka tarkentuu muun muassa sen mukaan, miten paljon aikaa ongelman tutkimiseen on. Yrityksellä on mahdollisuus hyödyntää myös yliopiston laboratorio- ja mittauspalveluita ja teettää opiskelijoilla diplomitöitä ja pro gradu -tutkielmia.

3. Tilaustutkimuksen eli yrityksen tarpeisiin räätälöidyn tutkimus-, selvitys- tai muun työn kustannukset tilaaja maksaa kokonaisuudessaan. Yritykset voivat osallistua myös julkisella rahoituksella rahoitettuihin, esimerkiksi Business Finland tai EU:n kanssa toteuttaviin hankkeisiin, jolloin kukin vastaa kustannuksista omalla panostuksellaan.

Ylempi kuva: LUT-yliopiston Konetekniikan osaston kehittämispäällikkö Mika Kainusalmi ja yliopiston tutkimuspalvelujohtaja Tanja Grönlund toivovat lisää yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Kainusalmi on mukana tutkimusryhmässä, joka kehittää korvaavia pakkauksia öljypohjaisesta muovista valmistetuille elintarvikepakkauksille.

Alkuperäinen artikkeli ja kuvat julkaistu Etelä-Saimaassa.