JOUTSENON OPISTO PYRKII SISÄLLYTTÄMÄÄN YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JOKAISELLE TOIMINTANSA OSA-ALUEELLE. YKSI KONKREETTINEN ASKEL KOHTI TAVOITTEITA ON SIIRTYMINEN FOSSIILISESTA MAAKAASULÄMMITYKSESTÄ UUSIUTUVAAN BIOLÄMPÖÖN.
Työ lämmitysmuodon vaihtamiseksi on aloitettu Joutsenon Opistolla jo vuonna 2015. Tällöin vaihtoehtona selvitettiin maalämpöä, mutta kampuksen sijainti pohjavesialueella ei mahdollistanut maalämpöön siirtymistä. Lopulta valinta tehtiin pellettilämmityksen ja ilmavesilämpöpumpun välillä.
– Kustannussyistä pelletti oli meille parempi vaihtoehto. Uusi pellettilämpölaitos rakennettiin aivan meidän asuntolarakennuksemme viereen ja se voitiin kytkeä suoraan vanhaan lämmönjakojärjestelmään, kertoo kestävyystieteen opettaja ja kestävän kehityksen vastaava Joanna Hämäläinen.
Pellettilämmitys noudattaa BAT-mallia (best available technology) eli lämmitysjärjestelmä on uudistettu opiston sijaintiin nähden parhaan mahdollisen vaihtoehdon mukaisesti.
Pellettilaitoksen rakensi ja sitä käyttää sekä kunnossapitää ProPellet Oy. Joutsenon Opisto on sitoutunut ostamaan kaiken laitoksen tuottaman lämmön seuraavat viisi vuotta. Laitos otettiin käyttöön keväällä 2023.
Lämpöhäviöt minimiin
Lämmitystapamuutoksen yhteydessä opiston taidetalo irrotettiin päärakennuksen lämmityspiiristä. Taidetalo sijaitsee noin 100 metrin päässä kampuksen päärakennuksesta.
– Lämpöhäviöt vanhoissa maakaasuputkissa olivat mittavat, joten ne otettiin pois käytöstä katkaisemalla lämmönjako niiden kautta. Taidetalolle asennettiin oma ilmavesilämpöpumppujärjestelmä.
Lämmitysmuodon vaihdos on vaikuttanut merkittävästi Joutsenon Opiston ympäristökuormaan: päästöjä syntyy vuodessa nyt noin 250 tonnia vähemmän kuin aiemmin. Vertailuarvona on käytetty vuoden 2022 lämmitysenergian määrää. Pudotusta on tullut myös lämmityskuluihin.
– Tärkeimmät syyt siihen, miksi muutos tehtiin nyt, olivat ympäristökuorman keventäminen sekä kustannukset. Maakaasun hinta on ollut aika lailla tapissaan, Hämäläinen kuvailee.
Varavoimana Joutsenon Opisto käyttää jatkossa biokaasua.
– Pellettilämmityksen toimintavarmuuden takaamiseksi olisimme voineet jättää maakaasun varalämmönlähteeksi. Halusimme kuitenkin kokonaan eroon fossiilisista lämmönlähteistä, joten käytämme varalla biokaasua, Hämäläinen kertoo.
Myös kampusalueen rakennusten energiatehokkuuteen tehdään jatkuvasti parannuksia. Esimerkiksi toimistorakennukseen on tulossa kattoremontti ja myös muita rakennuksia remontoidaan tarpeen mukaan.
– Toimistorakennuksen katto on tullut tiensä päähän ja myös lämpöhäviöt katon kautta ovat olleet jonkunmoisia. Tämä on myös yksi keino pienentää ympäristökuormaamme entisestään.
Kestävä kehitys keskiössä
Joutsenon Opisto on kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos. Sertifioinnin on myöntänyt Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen (OKKA) säätiö toukokuussa 2022. Osana sertifiointiprosessia opistolle luotiin kestävän kehityksen kehittämissuunnitelma, jossa määritellään seuraavien vuosien aikana toteutettavat tavoitteet ja toimenpiteet, joilla opisto kehittää toimintatapojaan.
– Kehittämissuunnitelmassa on kolme keskeistä näkökulmaa: opetuksen kehittäminen uudistavaan suuntaan ja opiskelijalähtöiset menetelmät, kiertotalouden hyödyntäminen ja omavaraisuusasteen kasvattaminen sekä verkostoituminen, kertoo Hämäläinen.
Suunnitelmaan on kirjattu pienempiä välitavoitteita sekä yhden vuoden tavoitteet. Joutsenon Opisto on juuri laatinut uudet yhden vuoden tavoitteet. Uusia tavoitteita ovat muun muassa veden- ja sähkönkulutuksen systemaattisesti seuranta, erilaisten opiskelijapalautteiden kerääminen sekä kasvisruuan määrän ja menekin aiempaa tarkempi seuranta. Tällä hetkellä kolmasosa kaikesta opiston ruuasta on kasvisruokaa.
– Kasvisruuan määrää on tavoitteena kasvattaa ja siksi seuraamme, miten eri kasvisruuilla on menekkiä, Hämäläinen kertoo.
Yksi tärkeimmistä keinoista edistää opistolle asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista on sen huomioiminen opetuksessa ja siten tiedon jalkauttaminen opiskelijoille. Kestävä kehitys on läpileikkaava teema kaikessa Joutsenon Opiston opetuksessa ja lisäksi tarjolla on kokonainen kestävän kehityksen opintolinja ”Edetään ekoina”. Opiskelu linjalla on konkreettista, opiskelijalähtöistä tekemistä, johon opiskelijan on helppo samaistua.
– Opintojen aikana harjoitellaan esimerkiksi kasvisruokien tekemistä ja vaatteiden korjausta ja niiden ohella kulkee teoriapainotteinen opetus. Hyödynnämme myös elämyspedagogisia keinoja opiskelijan omaan itsetuntemuksen kehittämiseen: menemme yön yli retkelle luontoon ja leirinuotion ääressä keskustelemme kestävään kehitykseen liittyvistä asioista, Hämäläinen kuvailee.
Edetään ekoina -linjan opinnot toteutetaan yhteistyössä Schumacher Collegen kanssa ja ne toimivat väylänä ympäristöalan ja kestävyystieteen opintoihin. Lukuvuoden mittaisella linjalla opiskellaan Turun avoimen yliopiston opintovaatimusten mukaiset ympäristötieteiden perusopinnot (25 op).
Hämäläinen vinkkaa, että Edetään ekoina -linja tarjotaan maksuttomana lukuvuonna 2023–2024.
– Eli opiskelija saa opiskella, syödä ja myös asua asuntolassamme lukuvuoden ajan maksutta.
Lisätietoja
Joanna Hämäläinen, joanna.hamalainen@joutsenonopisto.fi, p. 045 844 2989
