Lappeenrantalainen innovaatio tuo vauhtia Pien-Saimaan kunnostukseen
Pien-Saimaan veden laatu on huonontunut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Muutos näkyy muun muassa veden samentumisena, kalastusverkkojen limoittumisena sekä ajoittain laajoina leväkukintoina. Pitkälle kevääseen jatkunut voimakas sinileväkukinta vuosina 2008-2009 herätti lappeenrantalaiset, Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren kunnan Pien- Saimaan kunnostukseen. Viimeisen sysäyksen toimenpiteille antoi myrkyllinen sinilevän rehottaminen kaupungin vedenottamon vesistössä.
Pumpun energiatehokkuus on 75 % parempi kuin kilpailijoiden.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on osallistunut aktiivisesti Pien-Saimaan kunnostuskeinojen miettimiseen. Pien-Saimaan keskeinen ongelma on pitkä veden viipymä; vesi vaihtuu keskimäärin viidessä vuodessa. Pien 3D -hankkeessa yliopisto mallinsi virtausolosuhteita ja ideoi mm. lisäveden tuomista Suur-Saimaalta. Veden pumppaaminen Suur-Saimaalta ei ole vielä edennyt, mutta Kivisalmen pumppaamo päätettiin rakentaa. Pumppaamon tarkoituksena on torjua veden rehevöitymistä lisäämällä veden vaihtuvuutta Taipalsaarentien länsipuolella.
Maailma on täynnä mitä erilaisimpia pumppuja, mutta täysin Pien-Saimaan tarpeisiin tehtyä pumppua ei markkinoilta löytynyt. Tarjolla oli ainoastaan hollantilainen pumppu, jota käytetään mm. Hollannin padoilla ja kanavilla veden nostamiseen, mutta ei niinkään sen siirtämiseen. LUTilta löytyi kuitenkin tietoa ja osaamista siihen, miten selvästi tehokkaampi, energiaa, rahaa ja ympäristöä säästävä pumppu rakennetaan.
Lappeenrannan Kivisalmessa päädyttiin ottamaan käyttöön täysin uusi tuote ja ratkaisu. Miksi? Lappeenrannan kaupunki on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin tarjoten vihreän energian ja ympäristöteknologian alojen yrityksille erinomaisen toimintaympäristön muun muassa toimimalla yritysten uusien ratkaisujen kokeilualustana. Tämä painoi päätöksenteossa. Päätöksentekoa helpotti myös se, että kilpailutuksessa painotettiin pumpun elinkaaren aikaisia kokonaiskustannuksia hankintahinnan sijaan. Koko elinkaarikustannukset huomioiden Hollannin pumppu olisi tullut selvästi kalliimmaksi kuin vielä toteuttamaton "LUTin professorien pumppu". Näin siis päädyttiin valitsemaan 90 prosenttisesti kotimaista tuotantoa oleva WP Waterpumps Oy:n vedensiirrin.
Erityiseksi pumpun tekee se, että se on neljä kertaa kaupallisia pumppuja energiatehokkaampi. Ainutlaatuisen pumpun tekniikan ovat suunnitelleet Juha Pyrhönen ja Jaakko Larjola Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Moottori on kestomagneettimoottori ja sen on valmistanut Lappeenrannassa Axco-Motors Oy. Pumppaamiseen käytetään tuulisähköä perinteisen hollantilaisen tavan mukaisesti. Näin ollen pumppaus ei lisää kasvihuonekaasupäästöjä.
Yritys sai kaupungin rohkeuden tuloksena hienon referenssiin Kivisalmen pumppaamosta. Toiveena on, että lappeenrantalaisella keksinnöllä puhdistetaan tulevaisuudessa pilaantuneita seisovan veden altaita ympäri maailmaa.
