Teknologia

Original tid
7

Viipurin Golfilla on Lappeenrannassa kaksi kenttää, joista toinen, kaunis 18-reikäinen Etelä-Saimaa -kenttä sijaitsee Tuosan saaressa. Kenttä on yksi Golflehden kenttärankingin pelaajaäänestysten kestosuosikkeja. Etelä-Saimaa -kentän huoltohallin öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön.

– Ilmastonmuutoksen takia halusimme pois epäekologisesta öljylämmityksestä. Maalämpö houkutti myös sen takia, että se tulee aikaa myöten edullisemmaksi. Öljyn hinta kun vaihtelee epävakaasti suhdanteiden mukaan, kertoo Viipurin Golfin toimitusjohtaja Kari Kalin.

KAIVOSTEOLLISUUS ON POIKKEUKSELLISEN HUOMION KESKIPISTEENĂ„ VIHREĂ„N SIIRTYMĂ„N VAATIMIEN METALLIEN, KUTEN KOBOLTIN, NIKKELIN JA LITIUMIN, RĂ„JĂ„HDYSMĂ„ISESTI KASVAVAN TARPEEN MYĂ–TĂ„. SAMALLA LISĂ„Ă„NTYVĂ„T MYĂ–S KAIVOSTOIMINNAN AIHEUTTAMAT YMPĂ„RISTĂ–VAIKUTUKSET. RATKAISUJA KESTĂ„VĂ„Ă„N KAIVOSTOIMINTAAN ETSII JA KEHITTĂ„Ă„ METSO (AIEMMIN METSO OUTOTEC), JOKA TARJOAA PROSESSITEKNOLOGIAA SEKĂ„ LAITTEITA JA PALVELUJA MINERAALI-, METALLI- JA KIVENMURSKAUSTEOLLISUUDEN ALOILLE KAIKKIALLA MAAILMASSA.

Puumalan Golf on kolme vuotta lannoittanut osan viheriöistään kierrätyslannoitteilla. Lannoitteet on valmistettu Nanopar Oy:n kehittämällä Paskíer®-prosessilla, joka perustuu prosessiteollisuudessa, biokaasulaitoksilla ja jätevedenpuhdistamoilla syntyvien orgaanisten sivuvirtojen infrapunakuivaamiseen.

– Golf-kentät ovat ongelmissa hiilijalanjälkiensä kanssa. Kierrätyslannoitteet ovat oiva keino pienentää ilmastovaikutuksia, kertoo Nanoparin markkinointipäällikkö Mari Tarkkonen.

ETELĂ„-KARJALAN JĂ„TEHUOLTO OY TUOTTAA ETELĂ„KARJALAISTEN ASUKKAIDEN BIOJĂ„TTEISTĂ„ JA JĂ„TEVEDENPUHDISTAMOJEN LIETTEISTĂ„ BIOKAASUA, JOTA HYĂ–DYNNETĂ„Ă„N LIIKENNEPOLTTOAINEENA. VUONNA 2020 KĂ„YTTĂ–Ă–N OTETTU KUKKUROINMĂ„EN BIOKAASULAITOS AUTTAA OMISTAJAKUNTIA YMPĂ„RISTĂ–TAVOITTEIDENSA TOTEUTTAMISESSA VĂ„HENTĂ„MĂ„LLĂ„ LIIKENTEEN PĂ„Ă„STĂ–JĂ„ MAAKUNNASSA.

Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöasiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2022 aikana enemmän kuin kolmena edeltävänä vuonna yhteensä. Syy nopeaan kasvuun löytyy rajan takaa: Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on saanut niin yritykset kuin kuluttajatkin etsimään vaihtoehtoisia lämmönlähteitä maakaasulle sekä öljylle. Lämmitystapamuutosten myötä asiakkaiden CO2-päästöt ovat merkittävästi pienentyneet.

LAPPEENRANTALAINEN PERHEOMISTEINEN TEKNOLOGIAYRITYS LAITEX OY HALUAA OLLA MARKKINOIDEN PARAS MATERIAALINKĂ„SITTELYRATKAISUJEN TARJOAJA KIERTOTALOUSLIIKETOIMINNASSA. MATKA TAVOITTEESEEN ON HYVĂ„SSĂ„ VAUHDISSA JA YRITYS KASVAA NYT ENNĂ„TYSVAUHTIA. VIHREĂ„ SIIRTYMĂ„ ON LAITEXILLE TĂ„YNNĂ„ MILJOONIEN ARVOISIA MAHDOLLISUUKSIA.

Aurelia Turbinesin kehittämien kaasuturbiinien ainutlaatuisuus piilee niiden hyötysuhteessa, rakenteessa sekä käytettävissä olevien polttoaineiden laajassa skaalassa. Tie Lappeenrannasta maailman miljardimarkkinoille on auki ja nyt yhtiö kokoaa resursseja maailmanvalloitukseen.

Aurelian turbiinit on suunniteltu pienten ja keskisuurten teollisuusprosessien tarpeisiin. Se sopii esimerkiksi kaupallisille ja teollisille loppukäyttäjille, jotka tarvitsevat prosessissaan sekä sähköä että lämpöä, samoin kuin niille, jotka tarvitsevat höyryä ja/tai jäähdytystä.

By Sanna Laukkanen, 15 February, 2023

Hanke kerrallaan kohti energiaomavaraisuutta

NORDI OY ON SUOMALAINEN UUSIUTUVAN ENERGIAN YHTIĂ–, JOKA VAUHDITTAA ENERGIAMURROSTA JA RAKENTAA ENERGIAOMAVARAISEMPAA SUOMEA KEHITTĂ„MĂ„LLĂ„ TUULI- JA AURINKOVOIMAHANKKEITA.

Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy etsii aktiivisesti keinoja lisätä ympäristöystävällisyyttä. Yhtiö on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 50 prosentilla vuoteen 2025 ja 80 prosentilla vuoteen 2033 mennessä. Päästäkseen tavoitteeseensa Asuntopalvelu on useissa kohteissaan vaihtanut lämmönlähdettä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan ja tehostaa energian käyttöään kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) puitteissa.

Edistyksellistä kiertotaloutta Lappeenrannassa

Lappeenrannassa ollaan kehittämässä uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali yhdistämällä metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja. Materiaalin on tarkoitus korvata rakennusteollisuudessa betonia, sillä sementtiteollisuus aiheuttaa seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Tavoitteena on myös kehittää täysin uudenlainen tapa rakentaa: pilottituotteita valmistetaan 3D tulostamalla.