KAIVOSTEOLLISUUS ON POIKKEUKSELLISEN HUOMION KESKIPISTEENÄ VIHREÄN SIIRTYMÄN VAATIMIEN METALLIEN, KUTEN KOBOLTIN, NIKKELIN JA LITIUMIN, RÄJÄHDYSMÄISESTI KASVAVAN TARPEEN MYÖTÄ. SAMALLA LISÄÄNTYVÄT MYÖS KAIVOSTOIMINNAN AIHEUTTAMAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. RATKAISUJA KESTÄVÄÄN KAIVOSTOIMINTAAN ETSII JA KEHITTÄÄ METSO (AIEMMIN METSO OUTOTEC), JOKA TARJOAA PROSESSITEKNOLOGIAA SEKÄ LAITTEITA JA PALVELUJA MINERAALI-, METALLI- JA KIVENMURSKAUSTEOLLISUUDEN ALOILLE KAIKKIALLA MAAILMASSA.
Ilmastonmuutos on keskeinen osa Metson vastuullisuusstrategiaa. Eikä pelkästään strategiaa, vaan jokapäiväistä arkea, sillä Metsolla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa: jotta globaali 1,5 asteen ilmastotavoite on saavutettavissa, Metso tarjoaa teknologiaa asiakkailleen energiasiirtymän ja vastuullisuustavoitteiden tukemiseksi.
– Autamme asiakkaitamme muun muassa vastaamaan maailman sähköistämiseen vaadittavien akkumetallien kysynnän kasvuun. Asiakkaissamme on paljon näiden akkumetallien tuottajia, mikä on näkynyt laitekaupassamme viime vuosina, kertoo Tomi Ravattinen, rikastushiekan hallinnan ja liiketoiminnan kehittämisen johtaja Metsolta.
– Olemme myyneet kymmeniä isoja suodattimia prosesseihin, joissa asiakas joutuu käsittelemään rikastushiekkansa ja varastoimaan sen turvallisesti. Myös metallin jalostukseen käytetään kehittämiämme laitteistoja ja suodattimia, jotta prosessi saadaan mahdollisimman tehokkaaksi, hän jatkaa.
Kaivosteollisuuden suurimmat ympäristövaikutukset kohdistustuvat vesiin ja ympäröivään luontoon. Jokainen kaivosyhtiö käy läpi mittavan ja syvällisen lupamenettelyn, jonka lopputuloksena kaivokselle mahdollisesti myönnetään toimilupa. Metson teknologia astuu kaivoksilla kuvaan vasta siinä vaiheessa, kun jotain on louhittu.
– Kun asiat tehdään ja suunnitellaan oikein, vaikutukset ympäristöön minimoidaan. Jokainen kaivosyhtiö hakee ympäristölupansa omalla perussuunnittelullaan itse, ja me laitetoimittajana tulemme mukaan, kun tuotantoprosesseja ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan.
Lappeenrannasta innovaatioita maailmalle
Kivien murskaus ja hienontaminen on energia- ja vesi-intensiivistä ja siksi metallien jalostuksen hiilijalanjälki on merkittävä. Jopa kolme-viisi prosenttia maailman sähköstä kuluu malmien hienontamiseen.
Metson vastuullisuustyön ytimessä on yrityksen Planet Positive -tarjoama, jonka tuotteet ovat resurssitehokkaampia kuin vertailuteknologia. Ne vähentävät päästöjä ja auttavat asiakkaita edistämään muita vastuullisuustavoitteitaan, esimerkiksi pienentämään CO2-päästöjä myös tuotteiden valmistus- ja toimitusvaiheissa. Planet Positive – palveluilla voidaan saavuttaa samanlaisia vastuullisuushyötyjä asteittain vuosien kuluessa. Lopulta nämä kumulatiiviset hyödyt voivat olla hyvinkin merkittäviä.
– Planet Positive -leima annetaan laitteille, jotka kuluttavat esimerkiksi vähemmän energiaa ja/tai vettä kuin vastaava muu teknologia. Tämä leima näkyy tuotteissamme vahvasti myös tulevaisuudessa, sillä emme anna enää tuotekehitysrahoitusta uusille hankkeille, jotka eivät täytä Planet Positive -kriteerejä, Ravattinen sanoo.
Metson Lappeenrannan suodatinteknologiatehtaalla on merkittävä rooli alan innovaatiotoiminnassa. Tuotantotoiminnan lisäksi Lappeenrannassa sijaitsee Metson ainutlaatuinen nesteen ja kiintoaineen erotukseen keskittyvä teknologiakeskus DTC (Dewatering Technology Center). Metso tekee myös jatkuvaa yhteistyötä LUT-yliopiston kanssa.
– LUTin kanssa meillä on meneillään hankkeita energiaan liittyen. Arvostan kovasti, että LUTilla on energia yhtenä fokusalueena. Etenkin kaivosteollisuudessa energiaa kuluu valtavia määriä ja energiatehokkuus on alalla kova juttu. Myös kiertotalouteen ja sen mahdollisuuksien tutkimiseen tulisi satsata nykyistä huomattavasti enemmän.
Kiertotaloudesta kaivoteollisuuden kultakimpale
Kiertotalous on Ravattisen mukaan vielä suurilta osin hyödyntämätön alue kaivosteollisuudessa. Potentiaalia olisi kyllä, sillä valtaosa kaivosteollisuuden sivutuotteista jää kaivosyhtiön ongelmaksi.
– Esimerkiksi kuparin osuus malmista on vain muutama prosentti. Louhitusta malmista yli 90 prosenttia jää rikastushiekaksi, joka jää vielä nykyään pitkälti hyödyntämättä.
Rikastushiekka täytyy varastoida ja yleensä se tehdään joko patoamalla, suodattamalla ja sen jälkeen kuivaläjittämällä tai sekoittamalla se sementtiin ja laittamalla takaisin kaivokseen. Etenkin patoihin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä.
– Meidän tehtävämme on myydä ratkaisuja, jotta patoja ei enää tarvittaisi. Mahdollisuuksia rikastushiekan hyötykäyttöön on paljon. Sitä voitaisiin esimerkiksi hyödyntää rakentamisessa betonin korvikkeena.
Betonin raaka-aineena on perinteisesti käytetty sementtiä, jonka tekemiseen maailman energiasta kuluu jopa 4–8 prosenttia. Hyödyntämällä rikastushiekkaa raaka-aineena voidaan rakentamisen CO2-päästöjä vähentää merkittävästi.
– Kaivoksia sijaitsee joka puolella maapalloa, joten lähes ilmaista materiaalia on tarjolla, kunhan sen hyödyntämiseen kehitettäisiin toimiva prosessi. Eikä rakentaminen ainakaan vähene niin kauan kuin urbaani elämä jatkuu ja ihmiset haluavat asua kaupungeissa, Ravattinen toteaa.
Onnistunut pilotti
Rikastushiekan käyttöä rakentamisessa on pilotoitu myös Lappeenrannassa vuonna 2020. Pontuksen koulukeskuksen viereen rakennettiin meluvalli osana Urban Infra Revolution –hanketta, jossa Lappeenrannan kaupunki kehitti yhteistyössä LUT-yliopiston ja yritysten kanssa uusia rakennuselementtejä kiertotalouden periaatteita noudattaen.
Meluesteen raaka-aineina hyödynnettiin muun muassa Lappeenrannassa sijaitsevan Nordkalkin kaivoksen rikastushiekkaa sekä metsäteollisuuden tuottamaa tuhkaa. Noin metrin korkuinen melueste on tehty 3d-tulostetuista elementeistä.
– Meluvalli on yksi hyvä esimerkki siitä, miten kiertotaloutta kaivosteollisuudessa voitaisiin edistää. Seuraavaksi tulisi pohtia, mitä ovat ne tuotteet, joista saataisiin enemmän arvoa kuin betonin korvaamisesta, sanoo Ravattinen.
Ravattinen toivoo vilkkaampaa keskustelua ja yhteistyötä alueen eri toimijoiden kesken. Metso voi globaalina yrityksenä auttaa yrityksiä jalkautumaan kaivosteollisuuden kansainvälisille markkinoille.
– Meillä on muutamia kehityshankkeita menossa, mutta voisimme hyvin katsoa muidenkin toimijoiden kanssa, löytyisikö meiltä yhteistä. Olemme avoimia uusille ideoille ja yhteistyökumppaneiksi sopisi hyvin myös pienemmät yritykset. Esimerkiksi uusien kiertotalousinnovaatioiden kautta voimme avata ovia maailmalle – meillä on tällä hetkellä toimintaa 45 eri maassa.
Lisätietoja
Tomi Ravattinen, tomi.ravattinen@mogroup.com, p. 040 825 4336
